HaxBox kirjoitti:M ainoa ongelma on radioaktiiviset jätteet, joiden säteilypitoisuus laskee radikaalisti heti reaktorista poistettua.

Uraanilouhokset saastuttavat myös luontoa ympäriltään.

Scoutmaster kirjoitti:Eikö joskus keksitty jollain Vesihöyryllä käyvä auto tjsp? En ole yhtään varma, luin jostain. Mutta sitten sitä ei toteutettukaan. Miksi? Sehän olisi vähentänyt reilusti ilmansaastetta. (Ei ihme jos erehdyin, mutta muistan jtn tuollaista.)

Olet kuullut vetyautosta. Vedessähän on vetyä, mutta sen erottaminen siitä onkin toinen juttu. Eikä vielä taideta sentään vedellä toimivaa autoa olla kehitetty, mutta vetyautoja on jo olemassa. Vetyautoissa on tällähetkellä muutamia ongelmia:

- Vedyn saanti (ei ole Suomessakaan montaa bensa-asemaa mistä saa vetyä)
- Vedyn tuottaminen (kallista ja saastuttavaa)
- Räjähdysherkkyys (vety räjähtää päästessään kosketuksiin hapen kanssa, muistaakseni)

Sinänsä vetyauto ei sitten saastuta käytössä.

Tulevaisuus lienee kuitenkin vetytalouden. Kehitteillä on ns "hypergrid" verkko, joka toisi kerralla ratkaisun sekä vetyongelmaan, että sähkö-ongelmaan. Nykyiset sähköverkot käyvät nimittäin monissa paikoin jo äärirajoilla, eikä niissä voida enempää sähköä siirtää.

No mikäkö tämä hypergris sitten on? Se on johto jossa voitaisiin kuljettaa vetyä ja sähköä samalla kertaa. Lähelle absoluuttista nollapistettä jäähdytetty vety saa sen sähköjohtona käytetyn materiaalin suprajohtavaksi, elikkä siitä häviää lähes kokonaan vastus, jolloin sähköä saadaan siirrettyä häviöttömästi.

Tuossa Tekniikan Maailmasta lukemassani jutussa mainittiin myös, että seuraavat neljännen sukupolven ydinvoimalat voivat valmistaa vetyä siinä sähköntuotannon ohessa tjsp.

Toi supergrid mahdollistais sen, että sähköntuotantoa voidaan keskittää sinne, missä se kannattaa. Esimerkiksi aurinkovoimalat kannattaa sijoittaa päiväntasaajalle, jossa siitä saadaan paras hyöty irti, ja sieltä se saataisiin vaikka suomeen. Nykyisillä tavallisilla sähköpiuhoilla se häviö on niin suuri sellasille matkoilla ettei kannata.

Scoutmaster kirjoitti:Eikö joskus keksitty jollain Vesihöyryllä käyvä auto tjsp? En ole yhtään varma, luin jostain. Mutta sitten sitä ei toteutettukaan. Miksi? Sehän olisi vähentänyt reilusti ilmansaastetta. (Ei ihme jos erehdyin, mutta muistan jtn tuollaista.)

No ensinnäkin vesihöyryn tuottamiseen tarvitaan jokin muu energianlähde. Lisäksi vesihöyry ei ole kovinkaan tehokas tapa autojen liikuttamiseen.

Todennäköisesti jos saastuttaminen jatkuu tätä tahtia, jo noin ~100 vuoden aikajanalla maapallo on jo huomattavasti tukalampi paikka elää, jollei koko planeetta ole jo historiaa. Saastuttamisen takia lisääntyvät esimerkiksi lumettovat talvet, joka on ilmastonmuutoksen syytä. Biopolttoaine on hyvä keksintö, sillä se ei saastuta paljoa. Voi myös olla hyvinkin mahdollista,että kun lämpötila nousee, jäätiköt sulavat aiheuttaen tulvia sekä jotkut jäisillä alueilla asuvat eläimet kuolevat sukupuuttoon.

Luin mökillä Tieteen kuvalehdestä, että kaikissa aineissa on suunnaton määrä energiaa, mutta tapa jolla energiaan käydään käsiksi, vaikuttaa siihen, paljonko energiaa voidaan hyödyntää.

Suoraan muistista:
1kg vettä putoaa 50m, sillä saadaan 100w hehkulamppu palamaan n. 5 sek.
1kg raakaöljyä palaa, 100w hehkulamppu palaa n. 100 tuntia.
1kg vetyä fuusioituu, 100w hehkulamppu palaa n. 100000 tuntia.
0,5kg vetyä ja 0,5kg antivetyä annihiloituu, 100w lamppu palaa n. 20 milj. tuntia.

Näin ollen aineen ja antiaineen annihiloituminen olisi paras tapa saada energiaa, koska se hyödyntää kaiken aineen energian.
Huonona puolena on, että nykyteknikalla kaikki maailman kiihdyttimet valmistavat vain muutamia miljardisosagrammoja antivetyä vuodessa, ja lisäksi sitä pitäisi säilyttää tyhjiössä, jossa se ei ole kosketuksissa mihinkään aineeseen.

Mutta jos saisimme edes fuusioreaktoreja tulevaisuudessa rakennettua, sekin auttaisi asiaa todella paljon, koska vettä, josta voidaan sähkön avulla valmistaa vetyä, on tarjolla lähes rajaton määrä. Lisäksi fuusioreaktiosta saadaan paljon enemmän energiaa, kuin nykyisistä ydinvoimaloista, jotka toimivat fissioreaktiolla, eivätkä ne saastuta tai tuota radioaktiivista jätettä.

Matso kirjoitti: Vedessähän on vetyä, mutta sen erottaminen siitä onkin toinen juttu...
plaplaplaa...
- Räjähdysherkkyys (vety räjähtää päästessään kosketuksiin hapen kanssa, muistaakseni)

Ei se kovin vaikeata ole, vetää vaan sähköjohdot veden väliin (vai pitikös niihin päihin laittaa toiseen kuparia ja toiseen sinkkiä, en ole varma).
Aurinkopaneeleitahan suunnitellaan sähkön avulla tuottamaan vetyä, koska sähköä on hankala siirtää pitkiä matkoja, mutta vetyä voi kuljettaa vaikkapa säiliöautolla.

Vedyn ja hapen seos ei räjähdä, ellei ole tarpeeksi korkeata lämpötilaa, mutta herkästi se kuitenkin räjähtää.
Itse olen hullua tiedemiestä leikkinyt, ja tehnyt vetyä pieniin "paukkuihin".

Matso kirjoitti:Tulevaisuus lienee kuitenkin vetytalouden. Kehitteillä on ns "hypergrid" verkko, joka toisi kerralla ratkaisun sekä vetyongelmaan, että sähkö-ongelmaan.

Totta, tuo lisäisi hyötyä entisestään, mutta ongelma on: Miten jäähdyttää esim. 100km matkalta vedyn lähestulkoon absoluuttiseen nollapisteeseen?

Reikäleipä kirjoitti:Ei se kovin vaikeata ole, vetää vaan sähköjohdot veden väliin (vai pitikös niihin päihin laittaa toiseen kuparia ja toiseen sinkkiä, en ole varma).

Joo, mutta tuo sähköllä vedyn tuottaminen ei vaan ole kovin käytännöllistä, koska ensinä täytyy sitten tuottaa se sähkö.

Tieteen suurin haaste tällähetkellä on selvittää, miten fotosynteesi toimii. Kasvit nimittäin osaavat hyödyntää aurinkoa todella tehokkaasti, ja kun tuota opitaan matkimaan, siitä saadaan todella paljon uusiutuvaa energiaa!

Tiede lehden numerossa 5/2007 on mielenkiintoinen artikkeli tuosta fotosynteesin hyödyntämisestä.

Matso kirjoitti:

Reikäleipä kirjoitti:Ei se kovin vaikeata ole, vetää vaan sähköjohdot veden väliin (vai pitikös niihin päihin laittaa toiseen kuparia ja toiseen sinkkiä, en ole varma).

Joo, mutta tuo sähköllä vedyn tuottaminen ei vaan ole kovin käytännöllistä, koska ensinä täytyy sitten tuottaa se sähkö.

JOS fuusioreaktoreita tullaan tulevaisuudessa rakentamaan, niin vesi, tuuli ja aurinkovoima luultavasti aika pitkälti hoitavat vedyn tuoton.

Reikäleipä kirjoitti:

Matso kirjoitti:

Reikäleipä kirjoitti:Ei se kovin vaikeata ole, vetää vaan sähköjohdot veden väliin (vai pitikös niihin päihin laittaa toiseen kuparia ja toiseen sinkkiä, en ole varma).

Joo, mutta tuo sähköllä vedyn tuottaminen ei vaan ole kovin käytännöllistä, koska ensinä täytyy sitten tuottaa se sähkö.

JOS fuusioreaktoreita tullaan tulevaisuudessa rakentamaan, niin vesi, tuuli ja aurinkovoima luultavasti aika pitkälti hoitavat vedyn tuoton.

Vaihtoehtoja on monia. Myös joidenkin kasvien yhteyttämisessä saadaan sivutuotteena vetyä. Normaalisti kasvit kai käyttää tämän niiden kasvamiseen, mutta tuo voitaisiin ottaa talteen, joko tekemällä viljelmiä, tai matkimalla tätä ja tekemällä vastaava viritys.

Vaihtoehtoja on tosiaan monia, mutta uskoisin, että energiantuotanto siirtyy seuraavaksi aurinkoenergian suuntaan. Ehkä fuusiotakin hyödynnetään, kunnes auringosta opitaan saamaan sitä tehokkaammin energiaa. Kenties joskus tulevaisuudessa sitten opitaan hyödyntämään antimateriaa tai mystistä pimeää energiaa energian tuotannossa.

Luulenpa, että ensin kehitetään tehokkaampia aurinkokennoja. Tehokkaimmatkin aurinkokennot voivat tällä hetkellä hyödyntää vain n. 30% auringon energiasta. Joku tutkijaryhmä oli vissiin rakentanut nanoluokkaa olevan aurinkokennon joka yli kaksinkertaistaa saavutetun hyödyn.
Kun tälläisiä kehitetään ja rakennetaan, niin vetyauto alkaa yleistyä ja tulla halvemmaksi, kun vetyä voidaan valmistaa pienemmin kustannuksin.

Ei se huono idea ole ottaa kasveista vetyä, mutta paljonkohan ne sitä pystyvät tuottamaan?

E: Ja kun fuusiota joskus opitaan hyödyntämään, niin ihmiskunnalla ei ole mitään hätää niin kauan kuin vettä riittää, on se kuitenkin todella tehokas energianlähde.

Reikäleipä kirjoitti:Ja kun fuusiota joskus opitaan hyödyntämään, niin ihmiskunnalla ei ole mitään hätää niin kauan kuin vettä riittää, on se kuitenkin todella tehokas energianlähde. :D

Ei ole. Yhtä tehoton kun Fissiovoima. Maapallon energiantarve kasvaa kokoajan exponentaalisesti, joten aletaan tarvita tehokkaampaa energianlähdettä.

Aurinkokemmot tosiaan kehittyy kokoajan. Seuraavan sukupolven kennoja voidaan tuottaa halvasti tulostamalla, jolloin niiden valmistuskustannukset laskevat varmasti huomattavasti. Muistaakseni en ei myöskään tarvitse piitä jonka hinta vaan kasvaa (nykyset kennot sitä tarvitsee). Kun auronkokennoja saadaan yhä halvemmalla ja niistä saadaan yhä enemmän energiaa, tulee ne olemaan paras vaihtoehto. Nykyisellään niistä ei kyllä vielä ole kilpailemaan esim. ydinvoimalle.

Erittäin paha probleema, kun sitä ajattelee niin minun mielestäni pitäisi viettää vuosi ilman saasteita ja muuta sellaista. Silloin voisi maapallo levätä vähän aikaa. Oma keksimä tapa maapallon pamahdukseen on, että auringon valo aktivoi saasteet jolloin maapallo räjähtää, sillä kaasut eivät voi mennä avaruuten, ei ole muuta mahdollisuutta kun maapallo on täynnä myrkkyä ja se ei pääse ilmakehästä hevin pois, siinähän täytyy räjäyttää koko planeetta.

P.S.Olenko kahvihuoneenjäsen?

Sanoisin että vielä ei ole liian myöhäistä yrittää pidentää maailman elinikää miljoonilla, mutta vaikka muutosta ei tapahtuisikaan nykyiseen niin kyllä tässä kerkeisi muutamaan kertaan kuolla ennen kun maailma tuhoutuu.

Woot, vihdoinkin kahvihuoneella.

En ainakaan tältä istumalta jaksa koko topikkiin perehtyä joten näin alkuna sanoiksi pääsevät omat tuumailuni aiheesta.

Ihminen itsessään on kuin rutto, syöpä, loinen. Tarkkaa kuvaavaa termiä ei nyt välttämättä ole, mutta pointti lepää siinä että jotain hemmetin pahaa. Ne joiden oman navan vetovoima on ylivoimainen ja hyppivät jo paikallaan "en mä en mä!! mä oon hyvä!!" voivat minun puolestani jäädä ihan hiljaa. Me.

Kommunistisista maista on yhtä sun toista sanottu, saastuttivatpa ne luontoa vähän niin ja näin, mutta on viisaampaa nähdä takaa se, miten kommunismi pyrki tuomaan ihmiset yhteen, toimeen keskenään ja sitä kautta rakentaa parempaa. Nyt näin mieleentulleena, ihan totta ettei tsernobylin onnettomuudesta tiedotettu asianmukaisesti juuri mihinkään suuntaan, mutta kyllä paikallisten asukkaiden tulevaisuudesta huolehdittiin, heidät siirrettiin ja toimeentulo turvattiin yhteiskunnan puolesta. Se välkky joka nyt ilveilee tai ajattelee kovin vastaisia ajatuksia voi palata lukemaan aikaisemman kohdan tekstiäni. Oma napa vetää, luonnosta paskat.

Sinänsä kyllä, kommunistiset yhteiskunnat siinä missä kapitalistisetkin kuluttivat ja saastuttivat, mutta minä näen kapitalististen maiden potentiaalia kääntää suuntaansa yhtenäisenä yhteiskuntana parempaan säälittävän pienenä.

Ihminen tuhoaa luonnon. Vielä toistaiseksi luonto ei ole kyennyt ihmistä tuhoamaan, eikä ihminen itsekään. Se, että kourallinen ihmisiä siellä täällä on oikeasti tarmollaan herännyt siihen että jotain on tehtävä ei riitä, eikä itsekkäät pukuherrat mersu autotallissa juuri välitä ajatella, saati edes sitten kuunnella kun yritetään kertoa. Elämä on liian makoisaa. Kommunismin voima on nähty jo kiinassa, syntyvyyden rajoittamisena mikä kapitalistisissa maissa on aivan mahdoton ajatuksenakaan. Kaikkien on herättävä, tai kaikki on herätettävä. Jos osa makaa kaduilla maassa, osa purjehtii miljoonahuvipurrella ja osa keksii että luontoa täytyy suojella, lähinnä koska aika käy niin tylsäksi, niin voiko niitä tuloksia odottaakaan?

Minä elän luontoa rasittaen, mukavasti ja omanapaomanapa-periaatteella. Se toki asettaa oman panoksensa siihen missä määrin voin puhua yhtään mistään, mutta ihminen on totta todella sellainen olento että ellei niitä arvoja omasta takaa jostain omaa, niin ne on vain rautalangasta väännettävä. Eikä kapitalistinen yhteiskunta tätä missään muodossa tarjoa, ei poliittiselta järjestelmältään voisikaan tarjota.

Mutta mitä minä siis henkilökohtaisesti? Odotan ihmisten kolmatta rientoa toisiaan tuhoamaan. Näillä näkymin ei ole syytä odottaa että yhtään mikään muukaan voisi rajoittaa ihmisten toimintaa ja avata silmiä kokonaan uusille ajatuksille.

wiipe_ kirjoitti:En ainakaan tältä istumalta jaksa koko topikkiin perehtyä joten näin alkuna sanoiksi pääsevät omat tuumailuni aiheesta.

Ihminen itsessään on kuin rutto, syöpä, loinen. Tarkkaa kuvaavaa termiä ei nyt välttämättä ole, mutta pointti lepää siinä että jotain hemmetin pahaa. Ne joiden oman navan vetovoima on ylivoimainen ja hyppivät jo paikallaan "en mä en mä!! mä oon hyvä!!" voivat minun puolestani jäädä ihan hiljaa. Me.

Kommunistisista maista on yhtä sun toista sanottu, saastuttivatpa ne luontoa vähän niin ja näin, mutta on viisaampaa nähdä takaa se, miten kommunismi pyrki tuomaan ihmiset yhteen, toimeen keskenään ja sitä kautta rakentaa parempaa. Nyt näin mieleentulleena, ihan totta ettei tsernobylin onnettomuudesta tiedotettu asianmukaisesti juuri mihinkään suuntaan, mutta kyllä paikallisten asukkaiden tulevaisuudesta huolehdittiin, heidät siirrettiin ja toimeentulo turvattiin yhteiskunnan puolesta. Se välkky joka nyt ilveilee tai ajattelee kovin vastaisia ajatuksia voi palata lukemaan aikaisemman kohdan tekstiäni. Oma napa vetää, luonnosta paskat.

Sinänsä kyllä, kommunistiset yhteiskunnat siinä missä kapitalistisetkin kuluttivat ja saastuttivat, mutta minä näen kapitalististen maiden potentiaalia kääntää suuntaansa yhtenäisenä yhteiskuntana parempaan säälittävän pienenä.

Ihminen tuhoaa luonnon. Vielä toistaiseksi luonto ei ole kyennyt ihmistä tuhoamaan, eikä ihminen itsekään. Se, että kourallinen ihmisiä siellä täällä on oikeasti tarmollaan herännyt siihen että jotain on tehtävä ei riitä, eikä itsekkäät pukuherrat mersu autotallissa juuri välitä ajatella, saati edes sitten kuunnella kun yritetään kertoa. Elämä on liian makoisaa. Kommunismin voima on nähty jo kiinassa, syntyvyyden rajoittamisena mikä kapitalistisissa maissa on aivan mahdoton ajatuksenakaan. Kaikkien on herättävä, tai kaikki on herätettävä. Jos osa makaa kaduilla maassa, osa purjehtii miljoonahuvipurrella ja osa keksii että luontoa täytyy suojella, lähinnä koska aika käy niin tylsäksi, niin voiko niitä tuloksia odottaakaan?

Minä elän luontoa rasittaen, mukavasti ja omanapaomanapa-periaatteella. Se toki asettaa oman panoksensa siihen missä määrin voin puhua yhtään mistään, mutta ihminen on totta todella sellainen olento että ellei niitä arvoja omasta takaa jostain omaa, niin ne on vain rautalangasta väännettävä. Eikä kapitalistinen yhteiskunta tätä missään muodossa tarjoa, ei poliittiselta järjestelmältään voisikaan tarjota.

Mutta mitä minä siis henkilökohtaisesti? Odotan ihmisten kolmatta rientoa toisiaan tuhoamaan. Näillä näkymin ei ole syytä odottaa että yhtään mikään muukaan voisi rajoittaa ihmisten toimintaa ja avata silmiä kokonaan uusille ajatuksille.

Tässä on totuus... Ihminen itse on käytännössä se rutto.

Liika raha tekee vain ahneaksi.