Aiheesta käytiin keskustelua täällä. Asiasta ei tuolla päätetty varsinaisesti mitään, joten kokeillaan nyt tällä tavalla. Jos ei toimi, niin ei voi mitään.

Ideana on siis kirjoittaa annetusta aiheesta joko essee tai tarina. Esiraati valitsee kaikista kirjoituksista 3 parasta, joista muut käyttäjät äänestävät voittajan. Vaikka kyseessä ei ole koulutyö, niin silti tulisi muistaa oikeinkirjoituksen perussäännöt. Virkkeet alkavat isolla kirjaimella ja päättyvät (yhteen) pisteeseen, kysymysmerkkiin tai huutomerkkiin. Kappalejako on myös hyvä muistaa, sillä se tekee tekstistä huomattavasti mukavamman lukea.

Esiraadin kokoonpano (5 henkilöä):
-Äijä ?
-Leet ? ("Idean isä)
-?
-?
-?

Eturistiriitojen välttämiseksi esiraatiin kuuluvat eivät voi osallistua kilpailuun.


1. Kesä

Mitä kesä merkitsee sinulle? Onko sinulle jotain tapahtunut jotain erikoista kesällä? Millainen on unelmiesi kesäpäivä? Kesä - paras/huonoin vuodenaika. Kirjoita aiheesta (kesä) 300 sanan essee tai tarina. Laske sanamäärä ja merkitse se tekstin loppuun. Otsikoi kirjoitelmasti itse. Postita kirjoitelmasti tähän aiheeseen viimeistään 14.7.2006 klo 16.00.

(Kysymykset ovat vain johdattelevia, eikä tarkoituksena ole kirjoittaa suoraa vastausta niihin. Voit tietenkin käyttää niitä kirjoitelmassasi, mutta ne ovat vain helpottamassa kirjoittamisen alkuun pääsemistä.)


Ehdotuksia/parannuksia kilpailuun sekä esiraatiin, kiitos.

Mukava huomata, että kaiken tyhjänpäiväisen spämmin keskellä orastaa luovuutta edistävä kilpailu. Muuten voisin kilpaan osallistua, mutta kesäaiheinen essee/tarina tuskin on minun heiniäni.

Datakesä
Perustuu tositapahtumiin.


Last Day Of School

Jes! Koulun viimeinen päivä! Pitäisi enää soittaa syntikalla Paratiisi ja Autiotalo. Ja siitä tulee hankalaa. Minä hikoilen todella paljon, sekä minua jännittää. Mitä jos epäonnistun? Naurettaisiinko minulle? Minä en saa onnistua! Nyt se alkaa! Musiikkiterapiamme Jouni kuiskaa : "1, 2, 3, 4". Sitten painan äkkiä syntikkaani, joka on täynnä värinuotteja...


Onkos kohta datakesä?

Kun koulu vihdoin päättyi, pääsin koulun autolla kotiin. Käynnistin koneeni. Sanoin yksinkertaisesti : "Täältä tullaan!" Käynnistin MSN Messengerin. Ja tietysti - pelasin. Vanhemmat olivat ostaneet Coca-colaa, kuumaa koiraa ja Hedelmä-aakkosia. Minä tietysti hotkaisin ne kaikki. Datakesä oli vielä iloinen...
Datakesä jatkuu edelleen. Tosin huonommasta päästä. Kone sekoilee, ja tilttailee kuin kuollut poro. Käytin juttua hyväkseni ja avasin eheyttäjäohjelman! Siinä sitten koneesta lähti 2 gigaa tiedostoja. On myös todella huono juttu, kun vanhemmat ovat huolissani minusta. Itsekkin olen huomannut, että minusta on tullut täysin psykopaattinen ja sataprosenttinen no-life.
Taistelu hengestä jatkuu! Uusin Aku-Ankka tuli ja luin sen. Jäätelöä pakastimessa, oikein Eskimo-tikkujäätelöä. Nami nami. Tietokonehuoneeni on todella kuuma. Vain minä pystyn olemaan siellä, ja sekin vähän ahdistaa minua. Tuntuisi siltä, etten voisi liikkua kovin hyvin. Aina nostelen t-paitaani, mikäli tulee liian kuuma.


Nani? Gin Joo!

Elämä menee huonompaan suuntaan. Huoneita voisi kutsua saunaakin pahemmaksi. Kärpäset ovat tulleet, ja minä itse otin majesteettisen lätkän ja rupesin tappamaan kärpäsiä, kuin Halo 2:n Energy Swordin kanssa.
Matso julkaisi oman vieraskirjansa (Nykyään IhQBoxi) , joten päätin chattailla sinne. Koska minä olen chattaila tyyppi, joku ehdotti minulle IRC-chattiä. Minä latasin mIRC:in ja liityin Jonnewebin kanavaan.
Lisäksi olen katsonut Ginga Nagareboshi Giniä ja Ginga Densetsu Weediä.
Olin katsonut YouTubessa olevan musiikkivideon : Hopeanuoli - Sugarrrrr monta kertaa. Jokin asia vain pistää minulle "riippuvuutta" katsoa sitä.
Klaanini (Heroes Of Varrock) on ollut hiljainen, mutta minä pistin teemapäivät käyntiin.


Unelmien Datakesä

Minkalainen olisi ihana Datakesä? Se voisi olla sellainen, jossa voi olla paljon kavereiden kanssa. Ja tekemistä. Nykyään Datakesä, vaatii kestävyyttä, kärsivällisyyttä, voimaa ja taitoa. Näitä on tarvittu, sillä esim. Taistelin D-A:n kanssa tanskalaista vastaan toisella foorumilla. Kuka valvoi pisimpään? Minä itse olen valvonut melkein 3 päivää, viime yönä nukuin. Mutta minäpä valehtelen...! Lisäksi olen taistellut LieroX-otteluissa, ainoastaan joko Rifle-matseissa tai Mortar -otteluita. Tällä hetkellä olen voittanut kaikki suomalaiset kilpailijat, mutta samaa ei voi sanoa ulkomaalaisista.

---------------------
Tarinan kirjoittaja : MJM
Tositapahtumiin perustuva
Sanoja : Ehkä 355
Kuten huomaatte, Datakesäni voi olla pelkkää h*******.

FinFury kirjoitti:Mukava huomata, että kaiken tyhjänpäiväisen spämmin keskellä orastaa luovuutta edistävä kilpailu. Muuten voisin kilpaan osallistua, mutta kesäaiheinen essee/tarina tuskin on minun heiniäni.

Itsekin (<--- Älkää valittako.. se kirjotetaan noin) voisin osallistua jos aihe olisi parempi

Itse en osallistu tähän aiheeseen, sillä minulla ei ole kerrottavana mitään järisyttävää. Joten voin olla esiraadin jäsen

Summer of -06

Esipuhe - Kesän alku

Olin jo keväällä päättänyt, että vietän kesäni oman aforismini mukaan, olen, siis laiskottelen.
Ja sitä nyt teenkin: syön vain jäätelöä, olen koneella, katson telkkaria tai nukun.
Silloin kun jäätelö loppuu, ostan uuden.
Silloin kun telkkarista ei tule mitään ohjelmaa, waretan koneelle uuden leffan jonka sitten katson.
Tämähän alkaa olla jo melkein tylsää.

"Ihana" onnettomuus
Kesän alussa olin putsaamassa korvaa pumpulipuikolla, ja horjahdin. Pumpulipuikko osui syvälle korvaan, millin päähän tärykalvosta.
Silloin se sattui niin prkleesti, mutta ei näyttänyt miltään vakavalta.
Mutta sitten kun aamulla heräsin, tyyny oli aivan verinen, samoin korva.
Menin sairaalaan ja lääkäri tutki korvaa. Hän sanoi, että pumpulipuikko oli tehnyt haavan korvakäytävän takaosaan,
ja että minun pitäisi ottaa antibiootteja seuraava viikko.
Olin jo lähtemässä, kun hän vielä sanoi: "Ainiin, sinulla sitten on uima- ja sukeltamiskielto kuukauden ajan".
Ihanaa... Kesän kuumimmat päivät enkä pääse uimaan.


Pelastava enkeli
Eräänä tylsänä, kuumana päivä ovikello soi.
Luulin että se oli joku siskon kavereista, mutta koska sisko oli suihkussa, menin avaamaan.
Siellä oli Yli-Vieskaan muuttanut kaverini Petri, joka oli tullut Mäntyharjuun tapaamaan äitiään ja kavereitaan koko kesäksi.
Hymy levisi kasvoilleni. Laitoin automaattisesti kengät jalkaan, otin vähän rahaa mukaan ja lähdimme kylälle.
Ihan kuin edellisinä kesinä.


Kylällä kaverin kanssa
Ensimmäisenä ostimme ihan tavalliset mehujäät K-kaupasta.
Naureskelin kun näin sen päärynämehujään, ja muistelin kuinka viime kesänä semmoinen oli melkein tappaa minut.

Puraisin silloin siitä melkein puolet pois, ja se pala jäi kurkkuun. Osoittelin tuskaisena kurkkuani ja koitin saada sitä pois,
mutta kaveri sanoi vain "Joo, tää on kylmää", koska ei tajunnut mitä oli tapahtunut.
Lopulta sain nielaistua mehujään, ja kerroin Petrille mitä oli tapahtunut. Nauroimme monta minuuttia.

Oi niitä aikoja.
Nyt kuitenkin olimme kasvaneet sen verran, ettei viitsitty tehdä mitään semmoista hölmöä, niinkuin aina ennen tehtiin. Eikä oikeastaan kiinnostanutkaan.


Kavereilla
Valittelimme kummatkin kokoajan tylsyyttä, ja sitä ettei ole mitään tekemistä.
Mutta kyllä se kuitenkin sisällä kököttämisen voitti.
Päätimme etsiä kylältä minunluokkalaisia. Ketään ei löytynyt,
vaikka tavallisesti on koko kylä täynnä heitä, varsinkin tyttöjä.
Sitten ehdotin, että kävisimme parilla kaverilla ihan kotona.
Lähdimme eräälle Pasille, samanlaiselle nörtille kuin minäkin. (Ei millään pahalla Pasi, tiedän että luet tämän jossain vaiheessa :p)
Minä ja Pasi siinä sitten juttelimme nörttiasioista, joista Petri ei tajunnut mitään.
Näytin pari ihanaa Cradle of Filthin musavideota, ja heidänkin mielestä ne oli ihania. IhQ.
Lopulta sitten sielläkin oli tylsää. Sitten Petri keksi tyhmän idean: "Tehdään Roopelle (minä :F) drinkki!".
Se oli ehkä vähän lapsellista, mutta kun oli niin tylsää, lähdin mukaan pelleilyyn.
Laitoimme vaikka mitä siihen: Kokista, vaniljaa, kahvia, kaakaota, pippuria ja lopulta kermavaahtoa... Se oli itseasiassa aika hyvää.
Sitten lähdimme pois.

Toinen kaveri jolla kävimme, oli Riku. Riku oli vähän yllättynyt visiitistä, koska hän asui 5,5 kilometrin päässä keskustasta.
Petri kutsuttiinkin melkein heti sinne päästyämme pois, mutta minä jäin.
Rikun kanssa oli hauskaa, niinkuin aina. Pelasimme sulkapalloa, ja hän ampui minua kuuliksellaan kun minä juoksin karkuun.
(Jälkimmäistä en tehnyt vapaaehtoisesti...)
Sitten minäkin lähdin.


Jokkiskisoissa
18.6 kävin katsomassa jokkiskisoja kaverini Markon kanssa. Tai no, katsoimme noin puolet kisoista.
Loput ajasta etsimme pulloja ja roskia katsomosta, saimme kerättyä noin 7 korillista lasipulloja.
Palkaksi saimme ottaa mitä tahansa syötävää ruokateltasta, ja vähän rahaa.

Palkintojenjaossa näin Aapelista tutun Mimmun (Mimmuska76). En kuitenkaan viitsinyt mennä juttelemaan...

Mutta paras osa oli vielä tulossa.
Nimittäin tapahtuman loputtua kännykästä oli loppunut akku, eikä ollut enää ketään jolta lainaisi kännykkää.
En päässyt soittamaan ketään hakemaan.
Joten kävelin sitten 8km kotiin, oli kyllä mukavaa hommaa tuntemattomalla tiellä.


Home alone - Nämä päivät
Mutta koko loma ei ole ollut pelkkää kavereiden kanssa oloa ja hauskanpitoa.
Välillä, kun olen yksin kotona, olen melko masentunut.
Ajattelen vieläkin entistä tyttöystävääni... Tiedän että se oli teinix-suhde, mutta silti sitä on vaikea unohtaa.
Enempää ei tästä asiasta.


The End
Joitain kohtia jätin pois, mitään ylimääräistä en ole lisännyt.
Kerroin nyt jo menneestä kesästä, vaikka kesää on vielä jäljellä paljon.


Perustuu oikeisiin tapahtumiin.
Sanoja noin 580, jos laskin oikein...

Kummallakin hyvät tarinat. Voisin tulla tuomariksi..?

Edit: Tähtitytölläkin hyvä. ;)

Molempien tarinat olivat hyviä ja kiinnostavaa luettavaa. Itse en kuitenkaan taida alkaa kirjoittelemaan kun en oikein sellaista harrasta. Tuomariksi voisin kyllä tulla jos huolitaan.

No jaa, voisin minäkin kirjoittaa jotain äkkiä, kun nyt ei ole muutakaan tekemistä. : P

Sateen alku ja sen loppu.
Kun viimeiset sekunnit käyvät.
Istuin kotiluokassani ympärilläni muut luokkalaiseni ja ilmassa oli jännitystä. Vieressäni istui Rosa, takanani Emilia P. ja Suski, joka oli juuri huomannut punaiseksi värjätyt hiukseni, vaikka minulla oli ollut ne jo koko päivän. Opettaja jakoi todistuksia ja oli antanut osan jo muille. Harmikseni sukunimeni alkaa vasta s-kirjaimella, joten olin melkein viimeinen.
"Caroline". Nousin tuoliltani ja kiiruhdin hakemaan todistukseni. Otin vasempaan käteeni todistuksen ja toisella kättelin opettajaamme. Kävelin takaisin paikalleni ja sain osakseni odottavia katseita. Selasin nopeasti paperin läpi ja huokaisin tyytyväisenä.
"Huonoimmat on fysiikka ja mantsa ja nekin kutosia!" hihkaisin Suskille. "Vähän hyvä!"

"Moro! Hyvää kesää kaikille!" Kaikki luokaltani tekivät lähtöä koulun ylimmässä kerroksessa. Olin ensimmäinen, joka juoksi portaat alas ja ryntäsi sateeseen. Katsoin ulko-ovelta kuinka koulun piha kuhisi oppilaita ja jo peruskoulunsa päättäneitä entisiä yhdeksäsluokkalaisia. Monella oli kyyneleet silmissä ja tunnelma tarttui minuunkin. Taitoin todistukseni paitani alle ettei se kastuisi ja juoksin läheiselle parkkipaikalle missä vanhempani odottivat minua.
"Vain kaksi kutosta ja loput kaseja ja ysejä!" totesin vanhemmilleni ja ajoimme kaupan kautta kotiin.

Voiko tylsyyteen kuolla?
Voiko tylsempää olla? ajattelin. Ensimmäinen lomapäivä ja kuolin jo tylsyyteen. Olin juuri päättänyt peruskouluni ja olin pyrkinyt - ja päässyt - Tammerkosken kuvaamataitopainotteeseen lukioon. Onneksi fysiikan ja maantiedon arvosanat eivät olleet pahemmin vaikuttaneet hakemukseen.
Katsoin ikkunasta ulos missä tuntematon odotti minua. Tuntematon maailma eri ihmisineen, eri ystävineen. Lävitseni alkoi virrata huolestuneisuus tulevasta. Olin kolme vuotta opiskellut tarkasti päästäkseni lukioon ja mitä jos nyt viimehetkillä munaisisin hetkeni?
Ei, nyt tulen jo vainoharhaiseksi, ajattelin. Nousin tuoliltani ja lähdin soittamaan yhdelle parhaista ystävistäni. Sovin hänen kanssaan tapaamisen lähikaupan pihassa vartin päästä. Menisimme ostamaan Juissia niin kuin nuorempina ja menisimme keinumaan entisen ala-asteemme pihaan.

Kävelin sateessa suojanani pelkkä hupullinen takki. Kastuin alta aikayksikön, mutta en välittänyt siitä. Muistot virtasivat mieleeni ja aloin hymyilemään onnellisena.
"Tulkaa pois sateesta tytöt!" Emme välittäneet opettajan huutelusta vaan keinuimme välitunnilla ainoina sateella. Kaikki muut olivat katoksessa, mutta me nautimme sateesta ja keinuimme. Keinuimme. Keinuimme.
"Keinutaan pois täältä! Mennään jonnekin hienoon paikkaan eikä ikinä tulla pois!" Suski sanoi ja nauroi. "Joo! Mennään vaikka Walesiin!" Nauroimme sydämellisesti ja keinuimme vielä kellojen soidessa. Vai olivatko ne kellot...?
Auto tööttäsi jossain aivan lähellä. Katsoin sivulleni ja näin auton kolmen metrin päässä minusta. Kahden metrin päässä. Metrin päässä.En osannut sanoa mitään vaan lensin typertyneenä isossa kaaressa ojaan auton ajaessa päin minua.
Silmissäni alkoi sumentua.
Hahmotin auton pysähtyvän ja ihmisen tulevan etuovesta ulos.
Silmissäni sumeni entisestään.
Joku kirkaisi jossain lähellä. Katsoin tien toiselle puolelle ja hahmotin ystäväni järkyttyneenä kyynelten valuessa hänen poskillaan. Hänen laukkunsa oli pudonnut maahan ja siinä se lepäsi kuraisena ja pilalle menneenä.
En erottanut enään muutakuin ihmisen edessäni. En erottanut oliko hän mies vain nainen. Hän yritti kertoa jotain - tai kysyä - mutten ymmärtänyt mitä.
Osasin vain hymyillä.
Tulit luokseni, ystäväni.
Ajatukseni pimenivät, lihakseni rentoutuivat ja kipu huuhtoutui pois sateen mukana. Makasin siinä kylmänä ja verisenä - mutta silti onnellinen ilme kasvoillani.

-Caro-

Siinä teille tarina. Ei perustu tositapahtumiin (kai?). Ja sanoja oli jotain 350-400 (-ko?).

Tähtitytöllä oli todella hyvä. Mutta niin oli Humallakin.

Ja kukas voittaja olikaan?

Zacha kirjoitti:Ja kukas voittaja olikaan?

Huomioi, että tämä on noin 6 kuukautta vanha topic.

Voittaja taisi olla Arra. Sitten Humis, ja minä luuseri viimeisenä.